On usein todettu, että kyky hahmottaa nykyisyyttä, vallitsevaa tilannetta, edellyttää ainakin jonkinlaista historian tuntemista. Niinpä teen lyhyen katsauksen IPA Suomen osaston pitkään traditioon, jotta voisin hieman hahmottaa IPA -toiminnan nykyistä tilaa.
Virallisesti IPA Suomen osasto perustettiin 18.9.1959. Pariisissa vuonna 1961 pidetyn kansainvälisen IPA:n ylimääräisen kokouksen yhteydessä IPA Suomen osasto hyväksyttiin kv. IPA:n täysimääräiseksi jäseneksi. Avarakatseisia, valveutuneita, kansainvälisyyteen suuntautuneita poliiseja ovat olleet IPA Suomen osaston perustajat. Perustajajäsenten toiminnan suuntaa on aikanaan viitoittanut IPA:n perustajan Arthur Troopin ajatukset. Arthur Troop halusi toisen maailmansodan jälkimainingeissa koota yhteen poliiseja kansainvälisen ystävyyden merkeissä.
Ystävyyteen Troop halusi kytkeä sen kaikkein myönteisimmäksi koetun ulottuvuuden - ystävän palveluksen. Moton Servo per Amikeco perustalle muotoutui itsenäinen, aatteellinen ja puolueeton kansainvälinen järjestö, jonka jäsenet ovat tasa-arvoisia arvoasteikkoon, sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen tai uskontoon nähden. IPA ei järjestönä osallistu kansainväliseen tai kansalliseen politiikkaan, uskonnollisiin, rodullisiin taikka kielellisiin ristiriitoihin. Pyrkimyksenä on jäsenten kansallisten ja kansainvälisten kulttuurisuhteiden edistäminen ja vastavuoroinen avunanto sosiaalisissa palveluissa. Kansainvälinen IPA järjestönä omien mahdollisuuksiensa rajoissa pyrkii edistämään ihmisten ja kansojen rauhanomaista rinnakkaiseloa, ystävyyttä ja maailmanrauhaa.
Avarakatseisten poliisien toisen maailmansodan jälkeen asettamat arvot ovat IPA:n kv. sääntöjen mukaan edelleen kaiken toiminnan keskiössä. Jo aiemmin IPA:n puitteissa olemme pohtineet teemaa: maailma muuttuu, muuttuuko IPA? Olen kulkenut IPA Suomen osaston rinnalla vuosissakin mitaten melkoisen matkan. Minun täytyy myöntää, että tässä matkan varrella muuttuneessa meitä ympäröivässä todellisuudessa esillä olevat arvot eivät aina ja pyyteettömästi näytä kytkeytyvän ajatukseen ystävän palveluksen myönteisestä ulottuvuudesta. Kansainvälisen IPA-toiminnan alku on vahvasti sidoksissa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, mutta nyt ympärillämme vallitseva todellisuus, aito tai virtuaalinen, haastaa myös IPA -toiminnan kaikkine perusarvoineen. Emme järjestönä voi ottaa kantaa politiikkaan, mutta miten meidän tulisi suhtautua esimerkiksi siihen, että IPA järjestönä on joissakin maissa kiellettyjen listalla?
Toki arkielämä IPA Suomen osastossa suurelta osin soljuu aiempaan tapaansa. Esimerkiksi IPAMaja, jota myös on IPA-Kartanoksi viime aikoina kutsuttu, tarjoaa ystävän palveluksen merkeissä edelleen mahdollisuuden arjen irtiottoihin. Toisaalla tässä lehdessä on juttuja kansainvälisestä nuorisotapaamisesta, kansainvälisestä nuorten poliisien kokoontumisesta, onkikilpailuista ja muista aktiviteeteista sosiaalisen yhdessäolon merkeissä. Näiden kirjoitusten takaa on vielä aistittavissa vahva IPA -toiminnan perinteinen, myönteisen ystävyyden ulottuvuus. Tämä on erinomainen asia.
Esitin IPA poliisiuutiset lehden 2/2017 päätoimittajalta -palstalla ennusteen, oikeammin hurskaan toiveen siitä, että poikkeuksellisen kolean toukokuun jälkeen tulisi leppoisa lämmin kesä ja kesän jälkeen vielä sellainen Wanhan ajan syksy. Eipä ollut leppoisia tuulia, ei! Oivallan nyt, ettei suotuisten säiden toivominen kuulu osaamiseni ydinalueisiin, joten jätän sääasiat tällä palstalla ainakin toistaiseksi. Mutta seuraavan perinteisen toiveen esitän mielelläni:
Toivon kaikille rauhallista joulun aikaa sekä onnea ja menestystä vuodelle 2018.
Kauko Kuismin
päätoimittaja
